18.2.2015 Keskiviikko
Tänään pääsin kokeilemaan miltä tuntuu opettaa 4. luokkalaisia. Sain toimia sijaisena kaksi tuntia: matematiikan ja äidinkielen. Oli hauska taas huomata, miten luokka koittaa sijaiselta ottaa luulot pois ja testata ihan sata lasissa, mitä saa tehdä ja mitä ei. Enpä antanut porukan hyppiä silmilleni, vaan puhalsin pilliin, kun homma alkoi näyttää ihan mahdottomalta.
Jännä juttu oli se, että seuraavalla tunnilla oppilaat kuuntelivat ja olivat kuin enkelit. Ensimmäisen tunnin riehuminen oli poissa ja hommat pelasi niin kuin kuuluikin. Ihan mahtavaa! Taas sain kokemuksen siitä, että kun uskaltaa asettaa rajat kohdilleen ja on reilu, mutta vaativa, niin oppilaat tykkäävät. Pelattiin sitten lopputunnilla vielä ristisanatehtävää, kun kaikki tekivät hienosti tehtävät tunnin aikana. Tätä se opettaminen mielestäni parhaimmillaan juuri on: pitää uskaltaa vaatia ja sitten antaa myös porkkanaa, kun on sen aika. Toimi jälleen loistavasti ja olin ylpeä itsestäni.
Päivän paras juttu oli, kun yksi tyttö pyysi minua lukemaan tehtävänsä ja siellä oli kirjoitettu viikosta päiväkirjatarinaa. Siellä luki: "Ja tänään meillä on ollut maailman paras sijainen!" Voiko parempaa palautetta enää saada <3! Ihanaa!
Oppilaat jäivät rupattelemaan tuntien jälkeen ja en meinannut kotia päästä, kun kaikilla oli vielä niin paljon asiaa. Vuorovaikutus, sen merkitystä ei voi kyllä ylikorostaa!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti