Pedagoginen matka näytelmäkerhon kanssa sai huikean päätöksen

11.12.2014 Torstai

Eilen sain kokea opettaja jotain mahtavaa. Olen syksyn aikana pitänyt 1-4 luokkalaisille tytöille (17 kpl) näytelmäkerhoa. Meillä on ollut 13 kertaa kokoontuminen harjoittelun merkeissä ja siihen lisänä teatterilla vierailu ja pikkujoulut. Lapset ovat olleet innolla mukana harjoittelussa syksyn aikana.

Pedagogisia koppeja sain paljon pestini aikana. Homma piti pitää hanskassa ja huomasin pian, että noin ison ryhmän aktivoimiseen tarvitaan nopeita aivoja ja nopeita ratkaisuja. Kun toiset harjoittelivat kohtausta, johon toiset eivät osallistuneet, piti heille järjestää oheistoimintaa. Keksinkin joka kerralle aina erilaisen tavan lähestyä harjoittelua ja sain homman toimimaan paremmin ja paremmin joka kerta.

Epätoivo iski kesken matkan

Pari kertaa ennen kenraaliharjoituksia minulle iski epätoivo. Harjoitukset eivät menneet ollenkaan niin kuin olisi tuossa vaiheessa pitänyt mennä ja mietin jo, että mitähän tästä tulee. Onneksi sain tytöille motivaation kohdalleen juuri oikeaan aikaan, ja kenraaliharjoituksissa valo näkyi tunnelin päässä.

Kenraaliharjoitukset

Viimeisellä viikolla kahdet harjoitukset kaksi kertaa päivässä varmistivat, että homma toimii ja niinhän se toimikin. Kunnon ajoitus osui juuri nappiin, sillä vuorosanat oli hallussa, ääntä oltiin saatu tyttöihin niin, että vuorosanat kuuluivat salin perälle saakka. Esitys meni todella jouhevasti ja jokainen muisti roolinsa. Mahtava kokemus!

Pedagogiset kopit matkalta

Kun mietin illalla joulujuhlan jälkeen koko matkaa jonka yhdessä kerhon kanssa kuljimme, huomasin että sain todella paljon pedagogisia oppeja matkan varrelta mukaani. Temperamenttityyppien eroavaisuudet oppilaissa tulivat oikein hyvin esille ja kun aloin tiedostaa miten erilaisia temperamenttityyppejä tulisi ohjata, sain hommiin enemmän ryhtiä.

Samaan aikaan osallistuin AMOK:n järjestämään vuorovaikutuskurssiin, jossa näitä asioita juuri käytiin läpi. Todella tärkeä asia opettajan työssä, sillä oppilaat ovat erilaisia oppijoita ja jokaisen kohdalla vuorovaikutus täytyy miettiä uudelleen.

Ryhmän pitäminen kurissa ja motivoituneena, on iso osa opettajan työtä ja tuon näin oikein läheltä tässä projektissa. Lapsia piti motivoida kohti tulevaa ja piirrellä isompia ja suurempia kuvia, jotka olivat jossain tulevaisuudessa.

Jälleen kerran huomasin, että kyllä tämä on sellaista mitä haluan tehdä. Opastaa, ohjata ja oppia mukana. Ihan parasta!

10. APE: Portfoliopysäkki 2: Ollaan puolivälissä!!!!

11.12.2014 Torstai

Tiistaipäivänä oli minulla portfoliopysäkki2:n esitystuokio. Kauheasti jäi taas aikaa valmistautua esitykseen. Onneksi diat oli tehty hyvin ja sujuviksi niin ei kauheasti niiden puitteissa tarvinnut jännittää. Meikä meni dia edellä esityksellä, kun en tykkää kauheasti esityksistä, joissa materiaali ei vaihdu. Jotenkin puuduttavaa kuunnella ja katsella samaa diaa liian kauan. Taitaa olla temperamenttityyppien eroja tässä juuri :). 

Esityksen jälkeen oli vertaispalaute ja täytyy ISO kiitos Tiinalle antaa niin kattavasta palautteesta, jonka sain niin suullisesti kuin myös kirjallisesti. Noita kuunnellessa ei voi kun olla  tyytyväinen siihen, mitä on saanut tehtyä tässä aikataulutuskiireessä :).

Koppeja pofoesityksistä

Jokainen meistä sai kirjoittaa kopin toisten esityksistä. Tässä omat koppini, jotka laitoin ylös esityksien aikana:

Tiina K: Opetuksen uudistaminen omalla alalla. Mitä voin tehdä toisin? Kuinka voin käyttää oppimiani oeptusmetodeja, kun luon uutta opetusjaksoa? Keinona musiikinopetuksessa voisi käyttää roolipeliä, tyylisuuntien paneelikeskustelua. Tiina kertoi hyvin esimerkein esityksestä. Kiitos!

Outi: Tutkimus ja kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä opettajan työssä. Ole valmis kehittymään ajanmukana ja ole valmis muutoksiin, joita tapahtuu koko ajan. Tietotulvan ymmärtäminen ja käsitteleminen.

Tiina S: Oppikäsitysten kerrostuminen. Oppiminen on monen käsityksen summa. Loistavia esimerkkejä omasta oppimisesta ja siitä miten erilaiset oppimismetodit sävyttävät oppimista. Motivoinnin merkitys oppimiselle on tärkeää. Opettaja ei voi motivoida oppilaita, vaan voi antaa virikkeitä motivointiin. “Vierivä kiva ei sammaloidu”- ajatus oman opettajuuden kehittämisestä. Tietoa pitää hakea, olla aktiivinen ja halukas saamaan uutta tietoa.

Jaana: Opettaja pitää oppilaat kiinni aallon harjassa. Oppilaat osaavat kiinnittää huomion oikeisiin asioihin. APE-opintojen koppien ottaminen ja niiden hyödyntäminen käytäntöön. Loistavia käytännön esimerkkejä kuinka tämä tapahtuu! Hyvä!

Marja: Työelämän taidot tärkeitä, muuttuvan työelämän tarpeet tiedostettava. Tutkiva oppiminen: Kuka, Mistä, Mitä, 3+ ja miten- menetelmä. OPS:n ja ydinainesanalyysin tärkeys opetustyössä. Hyvä ymmärtää kuinka OPS:it tarkentuvat eri tasoilla ja miten tavoitteet saa nivottua työelämään.

Marjukka: Yhdessä opimme enemmän. Oppiminen ei ole suora, vaan lopputulos saadaan aikaiseksi myös monen mutkan kautta.

Ulla: Ohajus kehittävää ja dialogiaa oppilaiden kautta. Opettajan pitää esittää oikeat kysymykset ja ohjata oikeaan suuntaan. Arvioinnin kopit.

Muiden koppeja omasta esityksestäni

Tässä listaus muiden opiskelijoiden antamista kopeista omasta esityksestäni.

Tiistain pysäkin kopit

Outi:

Milla: Merkki osaavasta opettajasta: tilanteiden muuttuessa tai jos todetaan, että jokin ei opetustilanteessa toimi, niin opettaja pystyy muuttamaan nopeasti toimintatapoja ja ottamaan varasuunnitelman käyttöön (panosta opettajana siis myös Plan B:en).

Marjukka:

Milla: paddlet, popplet - esittelyt hyvät eli mahdollistaa mind.map tyyppistä oppimista virtuaalisesti - ovat ilmaisia (open source) - jos olen ymmärtänyt oikein vrt. ac yms.

Marja:

Milla: Opettajan ei tarvitse osata kaikkea. Myös opettaja voi oppia opiskelijoilta tai yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Jaana:

Millalta 70% oppii kuuntelemalla, katselemalla ja tekemällä, kun tähän lisätän kommentoiiti niin saadaan 90% kattavuus

Ulla:

Milla: Tykkään selkeistä kaavakuvista, siksi  mieleen jäi  kuuntelemalla oppii 10-15 %, kuuntelemalla ja katselemalla 30-35% jne

Tiina S:

Milla: Laajojen kokonaisuuksia tiivistäminen, mukavien ja informatiivisten diojen luominen, opetuksen monipuolistamisen vaikutus oppimiseen, kiitos Milla!

Esitysmatsku liitteenä

Tiina S:n tekemää Vertaisarviointi liitteenä

9. APE: Arvioinnin haasteita, opettajan ihanuus

4.12.14 Torstai

Tänään aiheenamme oli arviointi ja sen haastavuus, kun kävimme arviointia läpi teemaryhmien kanssa. Meidän keltaisten sessio aloitti opetuksen. Olimme alussa heti kolme minuuttia myöhässä, enkä antanut sen häiritä asiaa, vaan vedin 20 minuuttia, jonka jälkeen oli palaute.

Prezi - mukavaa vaihtelua

Prezi toimi tosi hyvin, kun jaoimme sen share my screen osion kautta. Luennoin 15 minuuttia ja huomasin, että aikaa oli ihan liian vähän. En kerennyt ottamaan väliaktivointeja, vaikka olisin näin halunnutkin tehdä. Toisaalta näin tärkeämmäksi, että ehdin ajassa kulkea läpi materiaalin.

Whiteboard työskentely - hyvä keino aktivoida

Preziesityksen jälkeen palasimme whiteboard-työskentelyyn, jossa alussa antamani pohdintatehtävä käsiteltiin. Jokaisella värillä oli oma laatikkonsa, johon jokainen sai kirjoittaa vastauksia ja näitä käsiteltiin sitten yhdessä.

Punaiset jatkoivat meidän jälkeen ja heillä oli todella hvyä sessio. He käyttivät whiteboardtyöskentelyä ryhmätyöskentelynä. Tuossa olisi ehkä voinut tehdä niin, että jokainen olisi saanut kirjoittaa vapaasti, niin oisi edennyt nopeampaa. Muuten tosi kiva tehtävä. Lopuksi Hanna-Mari kävi teoriaa vielä läpi kivan mind mapin kautta. Mielestäni punaisten esitys oli hyvä ja rauhallinen. Hanna-Mari oli tosi vakuuttava ja hallitsi ACP:n hyvin. Hienoa!

Arviointimenetelmien monimuotoisuus

Siniset jatkoivat punaisten jälkeen. Arviointimenetelmät oli aiheena ja oli mielenkiintoista kuulla erilaisia metodeja, joita voi käyttää arvioinnissa. Uusia termejä tuli itselle kuten OSCE- arviointi, jossa valmistautumatta osallistutaan kokeeseen. Toinen uusi juttu oli simulaatioarviointi, jossa esimerkiksi elvytystä arvioidaan tilannearviona.

Aina kaikki ei mene putkeen, mutta mitäs siitä

Vihreiden sessio meni vähän mönkään aluksi, kun preziesitys jaettiin weblinkin kautta. Tämä aiheutti sen, että kun host heitti meidän weblinkin kautta preziesitykseen ja sen jälkeen opettajan ääni hävisi. Odotimme 8 minuuttia ACP:ssa ilman opettajaa. Kun Marja palasi, niin sitten kävimme share my screenin avulla esityksen nopeasti läpi. Esitys oli mielenkiintoinen kun aiheena oli itsearviointi ja Jyväskylän ammattikorkean
itsearviointilomake oli harjoituksena. Tuota olisi ollut mielenkiintoinen aukaista vähän enemmänkin.

Älä hämmennyt, jos hommat ei mene putkeen

Taas huomattiin, että ACP-opetuksissa tärkeää on se, että opettaja ei mene paniikkiin, jos tekniikka ei toimi, vaan jatkaa ihan rauhallisesti ja keksii nopeasti uuden tavan toimia. Preziesitys tyyliltään oli tosi  kiva ja tuohon täytyy paneutua lisää, sillä se mahdollistaa aika paljon. ACP:lla työskennellessä on tärkeää testata asiat hyvin ennen opetusta, sillä näin näkee mahdolliset ongelmat jo etukäteen ja osaa niihin suhtautua. Ei kannata olettaa liikaa, että homma toimii hyvin.

Mitä opin tänään?

Arviointi on tavoitteiden tarkistamista, kehittymisen seuraamista, onko saavutuksiin päästy. Arvioinnin voi antaa joko kolleega, opiskelijakaveri, opettaja, esimies tai asiakas. Monen tapainen arviointi on suotavaa, sillä palautetta ja arviota voidaan antaa monella tavalla. 

Laadullinen, positiivinen, rakentava ja lisäksi validiteettinen arviointi edistää oppimista, sillä kun arviointi perustuu tavoitteisiin ja oikeisiin asioihin, silloin palaute antaa oppilaalle jotain. 

Opettajalla on käytössä useita erilaisia arviointimenetelmiä. Tentit ovat kouluissa varsin yleisiä arviointimenetelmiä, mutta nykyään käytetään paljon myös verkossa tapahtuvia itsenäisiä kotitenttejä esim. optima/moodle ympäristöissä. Noissa oppilaan on valmistauduttava tenttiin, vaikka hän saa käyttää materiaaleja tenttiä tehdessään. Aikaa on vähän, eikä se riitä vastauksen etsimiseen sillä vaiheessa.

Itsearvionnit ovat tulleet arviointimenetelmiksi. Oppilailta odotetaan sitä, että he osaavat arvioida omaa tekemistään ja suhteuttaa sitä tavoitteisiin. Kriittisen palautteen antaminen itselle on todella vaikeaa ja usein oppilaat eivät sitä osaa tehdä. Tähän opettaja voi ohjailla ja auttaa näkemään, mistä rakennettavaa löytyy.

Sijaisena jälleen yläkoulussa, jippii!!

3.12 Keskiviikko

Olipas kiva saada tiistaina kutsu sijaiseksi Haukiputaan yläkoululle. Tiistai-ilta menikin sitten opetusmateriaaleja vääntäessä. Innostuin värkkäämään kahoot.it sovelluksen kanssa ja pitihän siitä aktivointitehtävät oppilaille vääntää, vaikka kello löi puoliyötä. Jotenkin niin sytyn noista uusista jutuista ja motivoidun aina vaan lisää.

Liikunnasta riemua heti aamuun

Päivä alkoi todella kivasti, kun paikat olivat tuttuja ja osasin jo emännän alkein ottaa hommia haltuun. Telinevoimistelutunnilla oli ihana ihastella kahdeksasluokkalaisten motivaatiota "Voitto"-kisassa. Keksimme poikien liikunnan opettajan kanssa erilaisia ratoja oppilaille, ja sitten kisattiin sukkulaviestimeiningillä.

Sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa

Sen jälkeen olikin telinevoimisteluradan vuoro ja oli jännä huomata, että ei ne perustaidot kamalan hyvällä tasolla nuorilla ole. Onneksi itse vielä osasin nuorena opitut liikkeet. Sanonta "Sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa" päti jälleen. En ollut turhaan käyttänyt ala-asteella aikaa harjoitellessani kuvioita :). 

Uudet metodit - Jihaa

Terveystiedon tunnilla pääsin yllättämään oppilaat kahoot-pelilllä. Olivat oppilaat innoissaan ja samalla sain taas vahvistuksen siihen, millainen opettaja minusta jonain päivänä tulee. Itseäni innostaa erilaiset oppitunnit, erilaiset oppimismenetelmät ja niiden pedagoginen luonne. Temperamenttipiirteihin tutustuessani olen huomannut koulu luokassa miten selvästi nämä tulevat siellä esille ja kuinka opettajana näihin suhtaudun. Äänekkäät mölisijät vievät usein huomion, mutta mitä jos antaakin hiljaisille vuoron loistaa. Toimii yllättävän hyvin.

 

Oppilaat innostuivat keskustelemaan tietokilpailun asioista ihan tosissaan ja huomasin, että kun en ollut nipottanut kirjautumisnimistä tai siitä tekevätkö yksin tai parin kanssa, niin hienosti oppilaat osasivat ja kyselivät, jos huomasivat epäkohtia kyselyssä. Ja niitähän oli, kun yömyöhään olin niitä värkkäillyt. Toisaalta ehkä ihan tarkoituksellakin ;). 

Tässä ohjeistukset miten kahoot sovellusta käytetään

Uusia oppeja opettajana

Tänään sain taas niin vahvan vahvistuksen sille tunteelle, joka minulla on ollut jo pitkään. Opettajan työ on se mitä haluan tehdä. On mahtavaa touhuta ihmisten parissa, saada oivalluksia ihmisille ja keskustella yhdessä asioista. Opettaja voin antaa uusia virikkeitä ja koittaa motivoida oppilaita uuteen aiheeseen parhaani mukaan, Ja se palaute, jonka saa oppilailta on yksin kertaisesti vain parasta

"Sä oot paljon hauskempi kuin meidän oikea ope!"

"Vitsi ku on kivoja tunteja. Ootko meillä ensi kerrallakin?"

Eihän silloin voi kun olla tyytyväinen omaan suoritukseen ja todeta, että panostaminen ei mene koskaan hukkaan!!! Ei koskaan. Kun  valmistelut tekee hyvin, niin homma ei voi kuin toimia. Tapahtuu sitten mitä tapahtuu tunnin aikana.