29.1.2015 Torstai
Erityiskasvatus puhuttaa opettajien keskuudessa. Nykyisin integraatioita tehdään yhä enenevässä määrin ja olenkin todella kiinnostunut tietämään miten oman alani, ICT, opetuksessa integroituminen näkyy.
Mitä mukauttaminen tarkoittaa?
Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus voidaan mukauttaa, mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita. Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. (Tutkinnon perusteet 2011)
Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus voidaan mukauttaa, mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita. Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. (Tutkinnon perusteet 2011)
Miten omalla koulutusalallasi voidaan toteuttaa mukauttavaa opetusta? Onko se mahdollista?
Miksei ICT-alan koulutuksissakin voisi mukauttavaa opetusta tarjota. Tämä tarkoittaisi silloin ohjaajien käyttöä ja opiskelijan tukemista sellaisissa tehtävissä, joissa hän tukea tarvitsee. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten käytännössä esimerkiksi Luovilla järjestetään tietokoneopetusta ja miten mukauttaminen on otettu opetuksessa käytäntöön.
ICT-alalla voidaan toimia hyvin erilaisissa rooleissa ja koska työ ei ole "hengenvaarallista" kuten sairaanhoitajien työ, niin opiskelijat voitaisiin saada mukauttamalla oppimisedellytyksiä suorittamaan opintonsa.
Opetussession kulku
Mukauttaminen: mitkä ovat ammatilliset vaatimukset? Esim jos on kielellisiä vaikeuksia mutta ammattitutkinto ei edellytä esim. englannin kielen hallintaa, niin täytyy miettiä tarkkaan mitkä ovat ammattitaidon vaatimukset. Ennen kuin oppilaitoksessa aletaan mukauttamaan, se vaatii tarkkaa suunnittelua, aletaan mukauttaa vasta sitten kun huomataan että oppilas ei pysty saavuttamaan tavoitteitaan. Vaaditaan eri asiantuntijoilta lausuntoja, jotta mukautus voidaan tehdä.
Mukautettujen arvosanat ovat T3 (isoin arvosana) -T2 (hyvä) -T1 (tyydyttävä).
1. Alkukartoitus
2. Laadintavaihe / Hallintapäätös
Opetussession kulku
Keskeisin laki on ammatillisen koulutuksen laki. Laissa
säännöksiä milloin opetus annetaan erityisopetuksena, Niitten opiskelijoiden
osalta, joilla on erityistarpeita opiskeluiden suhteen(sairaus, tunne-elämän
häiriöt, vamma yms.). Opintososiaalisista eduista, estettömyys, apuvälineiden
saatavuus ja HOJKS on määritelty laissa. Lakeja useampi, jotka säätelee
opiskelua.
Mukauttaminen: mitkä ovat ammatilliset vaatimukset? Esim jos on kielellisiä vaikeuksia mutta ammattitutkinto ei edellytä esim. englannin kielen hallintaa, niin täytyy miettiä tarkkaan mitkä ovat ammattitaidon vaatimukset. Ennen kuin oppilaitoksessa aletaan mukauttamaan, se vaatii tarkkaa suunnittelua, aletaan mukauttaa vasta sitten kun huomataan että oppilas ei pysty saavuttamaan tavoitteitaan. Vaaditaan eri asiantuntijoilta lausuntoja, jotta mukautus voidaan tehdä.
Mukautettujen arvosanat ovat T3 (isoin arvosana) -T2 (hyvä) -T1 (tyydyttävä).
HOJKS
Hojks tehdään erityisperuste on
määritellyille oppilaille. Peruste opiskelija, jolla on vamma / tunne-elämässä
/ peruste, jonka johdosta on päätetty antaa erityistä tukea ja tehdään HOJS.
Työväline, paperiasiakirja, jonka avulla voidaan oppimista parantaa.HOJKS
sisätlää taustatiedot, suunnitelman, oppimissuunnitelmatn (HOPS), seurannan.
1. Alkukartoitus
Lähtötietojen
kartoitus tehdään aluksi. Tietoja saadaan mm. aiemmista oppilaitoksista ja
yhteishaun tiedoista. Näiden tietojen pohjalta tehdään kartoitus tuen tarpeelle.
Oppilaitoksen edustajan pitää tutustua siirto- ja hakupapereihin, keskustella oppilaan
kanssa, tehdä käytännön havaintoja ja kysellä muilta opettajilta havaintoja.
Tällainen alkukartoitus tehdään kaikille opiskelijoille, joiden myötä perustuu
HOPS. HOJKS prosessi käynnistyy niille, joille tarvitaan erityisprosesseja.
Moniammatillinen prosessi HOJKS (keskiössä opiskelija, vanhemmat, muut
tukiverkot, kuraattori, opo)
2. Laadintavaihe / Hallintapäätös
HOJKS
laaditaan opiskelijaa varten, jolla opiskelijaa autetaan pääsemään
tavoitteisiin. HOJKS laadinnassa laitetaan ylös lyhyen ja pitemmän ajan
tukitoimet. Tukitoimille pitää merkitä vastuu- ja toimihenkilöt, jotta se toteutetaan.
HOPS:iin merkitään yksilöllinen eteneminen. Tärkeää on myös tiedottaa kaikkia
opiskelijaa liittyviä yhteistyöelimiä.
Hyvä muistaa! HOJKS on salainen asiakirja. Opettajana ei voi kertoa
asioista.
3. Toteutusvaihe
Toteutusvaiheessa
käydään säännöllisiä keskusteluja opiskelijan kanssa ja annetaan palautetta
pitkin matkaa, jotta prosessi etenee oikeaan suuntaan. Edistyminen tehdään näkyväksi
opiskelijalle. Yhteistyötä tehdään edistymisvaiheessa muun henkilöstön kanssa.
HOJKS
ei ole lopullinen tuomio, vaan sitä päivitetään koko ajan. Se on asiakirja ja
työväline. Tarvitaanko tukisuunnitelmaan muutoksia? Jos tarvitaan niin miten.
Se ei ole koko opintojen ajan kestävää, eli se voidaan purkaa.
4. Lopetusvaihe





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti