3.2.2015 Tiistai
Olin yliopistolla ohjelmoinnin
harjoituksissa. Aloin innokkaana tekemään tehtävää ja eteeni tuli monta
kysymystä harjoitusten jatkuessa. Kyselin opettajalta näistä epävarmoista
asioista, enkä koskaan saanut häntä pysähtymään ja keskittymään kysymyksiini,
niin että olisin ne oikeasti tajunnut ja saanut vastauksia kysymyksiini. Hän
vain kuittaili minulle, että minä touhotan ja teen muuta, kun koitin etsiä
koodipätkästäni kohtaa, josta kysymystäni olin esittämässä ja kirjoittamassa
ylös kommentteja, mitä hän minulle sanoi. Koin todella törkeänä tuollaiset
kommentit. Ei jokainen oppilas voi olla 5 arvosanan oppilas, ja jokaisella
oppilaalla on lähtökohdat opiskeluun ihan erilaiset. Opettaja ei kunnioittanut
sitä, että koitan tosissani väkertää tehtäviä ja kun hän huomasi, että olin
ehkä vähän pihalla, niin ohjeet olivat kiireesti annettuja.
Meitä on monenlaisia oppijoita, missä on ymmärrys?!
Onneksi osasin edetä
tehtävässäni, joten tämä ei minua kauheasti vielä jäänyt häiritsemään. Periksi
antamattomana ihmisenä jatkoin, enkä lannistunut moisesta. Kun sain taulukkoni
valmiiksi ja halusin varmistaa muutaman asian, niin opettaja totesi minulle,
että ”miksi et ole syöttänyt niitä jo koneelle?” Vastasin hänelle, että ”Kun
haluan ymmärtää ensin mitä teen!”. En voinut käsittää opettajan suhtautumista
asiaan, sillä hänelle asiat ovat tuttuja kymmenien vuosien kokemuksien myötä,
minulle asiaa uutena opiskelijana täyttä hepreaa, josta koitan ottaa koppia. Mitä
väliä sillä on miten etenen tehtävässäni, kunhan etenen?! Tarvitseeko kaikkien
mennä samaa tietä pitkin, ja ennen kaikkea tarvitseeko asiasta kuittailla kaikkien
kuullen ja toistuvasti?!
Julkiset kuittailut
Meni nimittäin muutama minuutti, ja opettaja meni
neuvomaan toisia oppilaita ja hän heille sanoi: ”Laittakaa koneelle taulut
älkääkä olko tuollaisia pinttyneitä, jotka haluaa kirjoittaa kaikki valmiiksi
ensin niin kuin nuo muutama tuolla.” Suoraa vittuilua minulle ja toiselle
kaverille, joka teki ihan samanlailla kuin minä. Todella törkeää!! Lisäksi kun
harjoituksiin tuli uusia oppilaita, niin opettaja nimitteli heitä lemmikeiksi
ja kehui toisia oppilaita fiksuiksi etc. Lisäksi kun opettaja palasi lounaalta
ja kyseli, että onko uusia oppilaita tullut ja että nyt hän on fressi ja
häneltä saa kysyä. Samalla hän tuumasi, että oli tuossa aamulla yhden kanssa
pää levitä, viitaten täysin minuun ja kyselyihini.
Ongelmatilanne, josta en päässyt enää eteenpäin
Olin tehnyt tehtäväni siihen
pisteeseen, että en enää ymmärtänyt, että missä mulla mättää. Pyysin apua
opettajalta ja hän tuli katsomaan. No hänkään ei ymmärtänyt mikä oli vikana ja
ongelmani jäi ratkomatta. Keräsin kamppeeni ja lähdin harjoituksista, todella
pettyneenä.
Pedagogisesti pätevän opettajan toimintaa?!
Kotimatkallani pedagogiseksi
opettajaksi opiskelevana opettajana jäin pohtimaan opettajan toimintaa.
Mielestäni siinä toteutui monta virhettä, joita ei koskaan saisi opettajana
tehdä:
- Yleinen ja ääneen kommentointi toisen huonoudesta/osaamattomuudesta
- Eri lähtökohdista olevien opiskelijoiden huomiotta jättäminen
- Ohjauksen tarjoaminen kiireellä ja niin, että oppilas ei saa kiinni pätkääkään mitä opettaja neuvoo
- Syrjintä
- Kuittailut päin naamaa ja julkisesti
Täytyy sanoa, että olen monta vuotta opiskellut tähän ikään
asti ja tässä oli ensimmäinen kerta, kun sain kuulla tällaista palautetta
opettajalta julkisesti. Itse koin, että en suinkaan ollut huono, ehkä vähän
pihalla enkä täysin ymmärtänyt asioita, mutta tein kaikkeni ja yritin parhaani.
En koittanut lusmuta, vaan tein hartia voimin töitä ymmärtääkseni, mitä olen
tekemässä. Harvoin sellaisesta olen saanut tällaista palautetta ja näin suoraa.
Yhden asian opin tästä päivästä, tällaiseksi opettajaksi EN IKINÄ ITSE HALUA
TULLA! Aivan kamalaa, jos oppilaat kokevat samanlaisia tuntemuksia kuin minä
tänään harjoituksistani lähtiessäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti